perjantai 11. heinäkuuta 2014

Kaksinjuoksua

Sankaritar vietti paljon aikaa yksin.

Hän teki työnsä yksin kotona, ei täydessä toimituksessa. Iltapäivisin ja iltaisin hänellä oli pienet lapset vahdittavana. Iltapäiväisin Sankaritar istui leikkipuistossa ja iltaisin lähes aina yksin kotona. Vapaailtoja hänellä oli lähinnä kahden viikon välein.

Sankaritar ei ollut tyytymätön järjestelyyn. Hän ei ollut katkera ja surukin oli suureksi osaksi jo väistynyt. Sankaritar oli kiitollinen siitä, että lapset asuivat hänen luonaan ja, että hän sattoi viettää niinkin paljon aikaa heidän kanssaan. Kaiken lisäksi vapaaviikonloput olivat pienten lasten äidille luksusta! Kuinka moni vanhempi sai säännöllisesti kaksi kokonaista lapsetonta päivää ja aikaa itselleen?

Mutta Sankaritar oli tottunut jakamaan elämänsä toisen aikuisen kanssa. Ja niin joskus harvoin Sankarittaren sydämessä itävä yksinäisyyden siemen nosti päätään. Oli aikoja, kun siemen versosi ja kasvatti mielen täyteen rikkaruohoja. Niiden seasta oli vaikea löytää sitä arvokasta hedelmää, minkä tämä erikoinen ja haastava elämänvaihe tarjosi.

Hetkittäisestä yksinäisyydestä riippumatta Sankaritar oli kahden viimeisen vuoden aikana tajunnut olevansa yksinjuoksija. Ei kohtalon jakelemana tilana, vaan ennemminkin sisäisenä asenteena.

Yksinjuoksija-asenne näkyi monessa, mutta kaikista selkeimmin siinä, että Sankaritar tosiaan juoksi mielellään yksin.

Juostessaan yksin sai määritellä itse vauhdin, reitin ja ajankohdan. Ajatella rauhassa, käydä asioita läpi mielessään tai kuunnella musiikkia. Kukaan ei puuttunut tehtyihin päätöksiin. Ei tarvinnut tehdä kompromisseja.

Joskus Sankaritar epäili, että oli jo niin tottunut juoksemaan yksin, ettei enää edes osaisi jakaa polkua toisen kanssa. Ei enää kykenisi siihen, että toinen haluaisikin juosta toista kautta, eri suuntaan tai vaikka pysähtyä ihastelemaan maisemaa.

Perjantai todisti ainakin juoksun kannalta toista: Sankaritar lähti tunnin lenkille ystävättärensä kanssa ja huomasi, kuinka hyvää vaihtelu teki!

Yksinjuoksija osasi sittenkin juosta vielä kaksinkin. Niin, ainakin juosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti