Sankaritar juoksi yleensä kolme kympin lenkkiä viikossa - noin vain. Ja siihen päälle yhden kaksikertaa pidemmän. Pian treeniohjelmassa luki kolmekertaa pidempiä juoksuja. Niistäkin Sankaritar kuvitteli selviänsä suuremmitta ongelmitta. Ainakin tähän mennessä hän oli selvinnyt kaiksita juosuun liittyvistä haasteista, kun asiat otti pala ja askeleen kerrallaan.
Yleensä hän palautui kaikista juoksuista samantien. Edes 24 km pituista lenkkiä ei tarvinnut sen kummemmin jälkikäteen miettiä. Tätä eilistä lelliä kymppiä sen sijaan piti.
Miksi se oli ollut pelkkää tuskaa?
Sijoitus oli suorastaan maanalainen. Ja vaikka Sankaritar oli kokenut, että muilla juoksijoilla oli yhtä vaikeaa ja nähnyt kahden juoksijan saavan jonkinlaisen kohtauksen ja lyyhistyvän maahan, huono sijoitus muihin nähden kertoi siitä, että helvetti oli silti etupäässä ollut henkilökohtaista.
Minä juoksin huonosti!
Aika oli shokki. Se oli melkein 8 mintuuttia hitaampi, kuin Sankarittaren muutama kuukausi sitten juoksema oma ennätys tällä matkalla. Nyt tulostaulukossa luki 1:01:55. Sitä ei kehtaisi mainita missään, Sankaritar ajatteli. Paniikki hiipi mieleen: Miten ihmeessä selviän 42 kilometristä?
Sankaritar ei kuitenkaan olisi Sankaritar, jos hän luovuttaisi. Minähän selviän mistä vain, hän uhosi ja päätti, että juoksu se oli paskakin juoksu.
Tämä kaikki kuului asiaan ja siitä saattoi oppia jotain oleellista. Niinpä Sankaritar päätti analysoida joksunsa läpikotaisin. Ehkä vastaus löytyisi ja ongelman voisi korjata.
Juoksuanalyysi:
- NESTEYTYS: Ennen juoksua noin 3 h aikana noin 2-2,5 L vettä. Päivän mittaan yleisesti paljon nestettä. (Huom! Lämpötila oli 32 °C)
-RUOKAVALIO: Viimeisen 5 päivän aikana ennen juoksua KARPPAUSTA (Atkins). Tämä oli kokeilu, josta täytyy ilmeisesti luopua. Juoksija tarvitsee hiilihydraatteja ja olo oli yleisesti koko aikana kieltämättä kummallisen huono.
- PSYYKKINEN OLOTILA: Suhteellisen positiivinen, ehkä hieman väsynyt. Mutta ilmiselvästi alitajunta toimi ja mieli valmistautui jo etukäteen huonoon juoksuaikaan. (Oliko tällainen itsensä psyykkaamminen, varautuminen pahimpaan urheilussa järkevää, vai vaikuttiko se negatiivisesti suoritukseen? Estikö se rajojen ylittämistä? Missä menee terve itsensä kuuntelun ja itsensä rajoittamisen raja?) Ennen juoksua oli epämukava, levoton ja jotenkin "väärä" olo. Ihan kuin kaukaiset hälyytyskellot olisivat soineet vaimeasti. Ajatukset tökkivät.
-YLEINEN OLO: Hutera olo, jota voisi kutusa huimauksen esiasteeksi.
- ITSE JUOKSU:
--> Ensi metreillä: (jo ensimmäisen sadan metrin aikana) oli selvää, ettei olisi hyvä juoksupäivä. Tuntui lihaksissa, niitä väsytti, oli voimaton olo.
--> Ensimmäiset 4 kilometriä olivat suhteellisen ok.
--> Kilometri 6:sta alkaen olo heikkeni. Juomapiste oli tervetullut, vaikka yleensä kympillä ei juoda! Tervetullut oli myös kylmä vesisuihku, joka antoi hetkellistä helpotusta ja viilennystä.
--> Kilometritaulujen 7 ja 8 väli (= 1 vaivainen kilometri!) tuntui kokeneestakin kympin juoksijasta suorastaan loputtomalta kidutukselta. Tämä yksi kilometri tuntui viideltä.
--> Viimeisellä 100 metrillä sprintti, joka oli suhteellisen kivuton. Endorfiineja se ei kuitenkaan suonut.
Maalissa lyyhistyi viereinen juoksija maahan. Ensiapumiehet juoksivat paikalle. Ambulanssi tuli perässä koko maalitungoksen läpi. Se olisin voinut olla minä, Sankaritar ajatteli.
JUOKSUN JÄLKEEN: Heti maaliintulon jälkeen olo helpotti. Vesi ja jäätee tekivät hyvää. Niiden jälkeen tuli huono olo. Hiki valui virtoina ja kirveli silmissä. Tuntui, kuin jokin ei olisi kohdallaan. Erdingerin alkoholiton vehnäolut, jota jaetaan aina juoksukilpailuissa, maistui ja helpotti hieman oloa.
Kesti kuitenkin KOLME TUNTIA, kunnes olo oli normaali ja palautuneen tuntuinen. Yleensä kympistä ei tarvitse "palautua" ollenkaan...
MIKÄ MÄTTÄSI? Sankaritar veikkaa kolmea tekijää: kuumuus, hiilihydraatiton ruokavalio ja juoksun myöhäinen ajankohta (lähtölaukaus klo 20:30), johon hän ei ollut tottunut.
Kaikesta huolimatta Sankaritar antaisi vielä Masentajalle, Syyttjälle, Marttyyrille ja Marisijalle kyytiä! Esimerkiksi näin:
 |
Itseironia auttaa sietämään omaa epäonnistumisen tunnetta. Kick ass power posing! Katso ehdottomasti seuraava video:
mikä hauis!!
VastaaPoista